Blogi tais olla pari päivää tauolla, ei tehny mieli kirjoittaa mitään. Ei siinä ihmeempää, duunihommat on yllättävän hyvin hallussa, josta sainkin eilen kehuja. Kävin jopa eilen ottaa pari bisseä kaverin luona, vitti et sil oli siisti kämppä. Hakattiin Fifa10 Äxä-laatikolla, ei oo kyl mulla mitenkään hallussa toi jalakapalli, ei oo mun laji ei. Liian pitkät matsit ja liian vähän maaleja. Koripalloa sen olla pitää. Käytiin kans yhel ravintola-laivalla kääntyy, ei ollu kyl mitenkään viihdyttävää...Tääl Tukholmas taitaa vähän olla se et kaikkien pitää aina olla "joku". Eipä siinä, mut mä voisin mieluiten vaan ottaa bissen mun omalla parvekkeella ja katella tukku-torin meininkiä tai kyyläillä vankilaa.
Isoin vaiva täl hetkel on kuitenkin koti-ikävä. Oon nyt ollut tääl viikon, ja mul on ihan vitullinen ikävä Annaa ja Tinoa. Ois vaan maailman siisteintä saada nukkua omassa sängyssä maailman ihanimman naisen vieressä, ja kuunnella ku maailman paras koira köhii nukkuessaan olkkarissa. Sitä mulla on ikävä...
Täällä oleminen ei kuitenkaan oo mitään lomailua. Monet viime viikon "työ-päivistä" venähtikin aika pitkiks, 09:00 päämajalle, 15:00 päivä pulkassa sieltä, himaan, opiskelua/kääntämistä/tarkastamista/s-postia ym. ym., ja hups, kello onkin jo 00:00, aika mennä nukkumaan et jaksaa nousta 07:30...
Eli ei mitään ihan kevyttä päivää, eikä paljoa oo kyl tullu kaupungilla juostua. Ei oo kyl sen puolen tehny mielikään...
Eli summa summarum, ekan viikon tulos, homma hallussa, mutta aivan saatananmoinen ikävä Annaa ja Tinoa! I love you two, ja te ootte mulle maailman tärkein asia.
Lopetetaan viisaan miehen sanoin, "Take it easy in the talouskriisi", ja ei muuta kuin seuraavaan kertaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti